keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Laskiaispulla

Laskiaistiistaina (fastlagstisdagen) vuonna 1771 Ruotsin kuningas Adolf Fredrik oli ennen paaston alkua popsinut hapankaalia, lihaa, nauriita, hummeria, kaviaaria, savusilakkaa, samppanjaa ja lopuksi maito-voikastikkeen kanssa 14 pullaa, joiden täytteenä oli pullamassaa, manteleita, munankeltuaista, kermaa, voisulaa ja sokeria. Ruokailun päätteeksi kuningas kuoli ruoansulatusvaikeuksien aiheuttamaan halvaukseen.

Laskiaispullan kehittäjänä pidetään ruotsalaista leipurioppilasta, joka laskiaisraippojen pelossa valmisti leipurimestarilleen herkkupullan. Leipurioppilas säästyi kuritukselta täytettyään tavallisen nisupullan makealla mantelimassalla.

Suomessa mantelimassatäytteisiä laskiaispullia ryhdyttiin valmistamaan 1800-luvun loppupuolella Ruotsin mallin mukaan, mutta sittemmin toiseksi täytteeksi keksittiin hillo. Laskiaisena laskeuduttiin 40 päivän paastoon ja syötiin rasvaisia sekä lihottavia ruokia pulskien porsaiden ja runsaasti maitoa lypsävien lehmien toivossa. Laskiaispullan (fastlagsbulla eller fettisdagsbulla) mutustelu kuuman maidon tai kahvin kanssa merkitsee talven taittumista, pulkkamäkeä, pitkiä pellavia ja kevään tuloa.
Irja Kallio

Ei kommentteja: